lauantai, 28. elokuu 2010

"me erottii ka enää leikitty ei ystävää"

Tiesin jotain elämästä. Niin tiesit sinäkin. Kukaan ei tiedä tarpeeksi. Ei todellisuudessa. Ehkä tein jotain oikein, ehkä en. Päästin sinut sisääni. En vain ollut vielä valmis siihen. Tein sen sinun mieliksi. Pelkäsin. Pelkäsin sinua niin, etten välittänyt itsestäni. Halusin vain miellyttää. Miellyttää sinua. Miellyttää maailmaa, kaikkea. Olin kuitenkin vain heikko, joka taipui. Taipui kaikkeen mitä pyydettiin. Luulin sen olevan ikuista. Mikään ei ole ikuista. Ei mikään. Kaikki loppuu joskus. Niin vain tapahtuu. Se on maailman tarkoitus. Kaikki alkaa joskus ja sitten, joskus, kaikki myös loppuu. Kaikkien siivet eivät kanna. Kenenkään siivet eivät kanna ikuisesti. Mutta kuitenkin jokainen yrittää, yrittää lentää ikuisesti. Miksi se on niin? Sitä voi ihmetellä, ajatella, kysyä. Koskaan ei saa vastausta. Niin on määrätty. Ei kukaan tiedä kuka, mikä, milloin tai missä. Itse uskon, että sen on vain oltava niin. Se on vain hyväksyttävä sellaisenaan. Joka tapauksessa kaikkien tulee elää jokainen päivä täysillä. Jokainen päivä, kuin se olisi viimeinen. Rakastaa, vihata. Vihata, rakastaa. Sillä jos suree, se on heti pois kaikesta hyvästä, pahasta, kauniista. Halusin sanoa tämän, jotta ymmärtäisit. Ymmärtäisit edes vähän, miltä minusta tuntuu.

lauantai, 28. elokuu 2010

Oikeat rakkaustarinat

Oikeilla rakkaustarinoilla ei ole onnellista loppua, koska oikea rakkaustarina ei koskaan lopu. Tiedät olevasi rakastunut, kun vaikein asia on sanoa hyvästi. Älä koskaan anna kenellekään kaikkeasi, sillä kun hän on poissa, on sydämesi viety. Kun elämäsi rakkaus jättää sinut ja sanoo "voimme edelleen olla ystäviä" se on sama asia kun koirasi kuolisi ja äitisi sanoisi "voit edelleen pitää sen". Jos et saa jotain ihmistä ajatuksistasi pois, ehkä hänen kuuluukin olla siellä. Kun todella rakastat jotain, olet valmis päästämään irti ja jos hän tulee takaisin se on tosi rakkautta. Koska tosi rakkaus on aina vaivan arvoista. Älä koskaan luovu asioista jotka saavat sinut hymyilemään. Se satuttaa kun rakastat jotain, mutta et saa pitää häntä sylissäsi. Kun kasvamme, opimme, että se ihminen kenen ei koskaan pitänyt pettää meitä, luultavasti tekee sen.
Elämän suurin haaste on löytää joku, joka tietää kaikki virheesi, eroavaisuutesi ja mokasi, mutta edelleen rakastaa sinua. Rakkaus on kuin sota, helppo aloittaa, vaikea lopettaa ja mahdoton unohtaa. Maailman hienointa ja kauneinta asiaa ei voi tuntea, eikä nähdä, vaan se pitää kokea sydämellä. Älä koskaan riko sydäntä joka oikeasti rakastaa sinua. Älä satuta häntä tai vaihda toiseen. Älä odota enempää kuin hän voi antaa. Hymyile kun hän tekee sinut onnelliseksi, huuda kun hän tekee sinut vihaiseksi ja kaipaa kun hän ei ole kanssasi. Ota kuvia, naura liikaa ja rakasta niin kuin sinua ei olisi koskaan loukattu. Koska jokainen 60 sekuntia, jotka vietät vihaisena on minuutti onnellisuudesta pois jota et koskaan tule saamaan takaisin.